Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kutsui taide- ja kulttuurialojen organisaatioiden edustajia 15. maaliskuuta järjestettyyn pyöreän pöydän keskusteluun, jossa ministeri halusi kuulla alan näkemyksiä siitä, millaisiin kehittämistoimiin valtion tulisi ryhtyä keväällä 2021. Sirkuksen tiedotuskeskusta edusti keskustelussa toiminnanjohtaja Lotta Vaulo, jonka puheenvuoro ohessa.
Ensimmäiseksi haluan nostaa esiin sirkustaiteen freelancereiden tukalan aseman. Suurin osa sirkustaiteilijoista on freelancereita pienissä vapaan kentän yhteisöissä, jotka ennen koronaa kiersivät laajasti maailmalla festivaaleilla ja tapahtumissa esiintymässä. Suomalainen sirkus oli kansainvälinen menestystarina. Sirkustaiteilijat ovat nyt olleet käytännössä ilman työtä jo vuoden. Kansainvälinen kiertuetoiminta lakkasi ja kotimaassa ei ole koskaan ollutkaan pysyviä kiertämisen rakenteita, missä toimia. Tulevaisuus näyttää kurjalta.
On tärkeää, että valtio tukipolitiikassaan huomioi instituutioiden ja ryhmien lisäksi myös suoraan yksittäisiä freelancereita, joilta on viety oman alan toimeentulon mahdollisuudet koronasulkujen vuoksi jo vuoden ajaksi.
Esittävän taiteen alalla työskenteleville on tyypillistä työskentely useassa eri työmarkkina-asemassa limittäin ja peräkkäin. Freelancerit tulkitaan joskus TE-toimistoissa yrittäjiksi, jolloin he eivät ole oikeutettuja työttömyystukeen. Viimeisen vuoden aikana on kuultu liikaa kokemuksia siitä, miten saman TE-toimiston eri työntekijät neuvovat freelancereita ja tulkitsevat yrittäjyyttä eri tavalla. Jatkossa on varmistettava, että freelancerit eivät tipu yhteiskunnan tukijärjestelmien väliin tai ulkopuolelle tulkintaerojen vuoksi. TE-keskuksen pitää tunnistaa freelance-taiteilijoiden työn erityispiirteet.
Jo ennen koronapandemiaa oli tiedossa, miten freelancerit olivat heikossa asemassa ja erilaisten tukisysteemien väliinputoajia.
Moni sirkustaiteilija pohtii parhaillaan vakavasti alalta poistumista, oltuaan vuoden työttömänä. Taiteilijakoulutus on kallista ja olisikin varsinaista yhteiskunnan resurssien hukkaan heittämistä, jos näin kävisi.
Millä konkreettisilla toimilla näille taiteilijoille voidaan luoda uskoa tulevaisuuteen ja osoittaa valoa tunnelin päässä. Miten toimijoiden resilienssiä vahvistetaan ja aktiivisuutta sekä näkymiä työllistymisen suhteen pidetään yllä? Voitaisiinko tukea alalta poistumisen vaihtoehtona moniammatillisuutta, täydennyskouluttautumista, taiteilijaosaamisen hyödyntämistä laajemmin yhteiskunnassa. Olisiko tässä myös mahdollisuus edistää taiteilijapalkkakokeilua yksittäisten korona-apurahojen sijaan.
Kolmanneksi, nyt tarvitsemme tartuntariskianalyyseihin perustuvan exit-suunnitelman teattereille, suhteessa esimerkiksi ravintoloihin. Esittävän taiteen tilat suljettiin ensimmäisten joukossa vuosi sitten. Tilojen avaamista ei saa jättää viimeisten joukkoon. Teatterit osoittivat viime syksynä hyvin toimivia terveysturvallisuuskäytäntäjä. Avaamisen tulee tapahtua hallitusti tartuntariskianalyysien kautta ja suhteessa muihin avattaviin tiloihin. Sitten kun tilat saadaan jälleen turvallisesti auki, toivottavasti syksyllä, pitää esitykset saada kiertämään ympäri Suomen.
Esittävien taiteiden saatavuus ja saavutettavuus ei todellakaan ole tasa-arvoista jokaiselle suomalaiselle. Monen esittävän taiteen vapaan kentän ryhmän, kuten sirkusryhmien, kotipaikka on Helsinki. Ryhmät veisivät mielellään esityksiään nähtäville ympäri Suomen. Myös monet maakunnissa asuvat suomalaiset näkisivät paikallisissa kulttuuritaloissa mielellään monipuolista kotimaista esittävää taidetta, kuten sirkusta, tanssia, nukketeatteria, esitystaidetta ja niin edelleen.
Meillä on hienoja kulttuuritiloja ympäri Suomen. Esitysvierailujen vastaanottaminen ei ole teatteritaloille nykysysteemissä ollut kuitenkaan taloudellisesti kannattavaa. Koronan jälkeen se on vielä haastavampaa. Sirkuksen elinmahdollisuudet kotimaassa ovat siis niukat. Kotimaan ekosysteemiä on kehitettävä ja kiinteitä teatteritaloja sekä velvoitettava että tuettava ottamaan vastaan freelance-taiteilijoita ja vapaan kentän ryhmiä säännöllisesti, kiinteänä osana talojen taiteellista toimintaa. Näin taiteilijoille syntyy mahdollisuuksia työllistyä kotimaassaan ja kaikki suomalaiset saavat nähdä monipuolista esittävää taidetta kotipaikkakunnillaan.
Tämä ei vaadi erityisesti lisäresurssia vaan pikemminkin nykyisten resurssien uudelleenajattelua ja uudelleen jakoa.
Viimeiseksi puhun lyhyesti järjestöjen työstä taiteilijoiden tukena:
Veikkausvoittovaroista toiminta-avustuksia saavien taiteen ja kulttuurin järjestöjen rahoitusleikkaukset ovat viime aikoina ravistelleet järjestökenttää. Monelta taidetta eri toimin edistävältä järjestöltä on leikattu valtionavustusta jopa kymmeniä prosentteja. Ja leikkauksien pelätään jatkuvan tulevina vuosina. Itse puhun taiteen tiedotuskeskusten näkökulmasta. Meidän resurssien pieneneminen tulee näkymään suoraan myös taiteilijoiden tilipussissa, muun muassa kansainvälisten tulonlähteiden ja työtilaisuuksien vähenemisenä.
Pienemmät resurssit tarkoittavat meillä tiedotuskeskuksessa, että on vähemmän aikaa sekä kotimaiseen että kansainväliseen toimintaan, vähemmän viestintään, vähemmän kentän palvelutyöhön, vähemmän hanketyöhön ja hankevalmisteluun. Hankkeilla on edistetty taiteilijoiden työllistymistä, kansainvälisiä esiintymismahdollisuuksia, alan osaamisen kehittämistä… Jotta hankerahoitusta voi ylipäätään hakea ja hankkeita toteuttaa, pitää olla riittävästi perusrahoitusta eli verkostoitunutta, ammattitaitoista henkilökuntaa hankkeita suunnittelemassa. Kansainvälistä yhteistyötä on hankala kehittää, jos taiteilijat eivät pääse kohtaamaan kollegoitaan ja esittelemään osaamistaan alan tapahtumiin. Yleisavustuksen vähentyessä tukemme ja palvelumme taiteilijoille pienenee samassa suhteessa. Ajalliset ja taloudelliset resurssit eivät riitä entiseen malliin.
Miten opetus- ja kulttuuriministeriö pitää jatkossa huolen, että järjestökenttää ei avustusleikkauksilla kuihduteta ja jo saavutettuja tuloksia heitetä hukkaan? Veikkausvoittovarojen tulevaisuuden kohtalo lienee yksi kevään tärkeimpiä asioita ja toivon, että tähän löytyy nykyistä kestävämpi ratkaisu.